ADHD-testi verkossa – Onko minulla ADHD?

Kenellä tahansa voi olla ADHD, iästä, sukupuolesta tai rodusta riippumatta. Oireet alkavat lapsuudessa. Useiden eri tekijöiden vuoksi häiriö voi kuitenkin jäädä huomaamatta ja diagnosoimatta aina aikuisuuteen saakka. Kun vuonna 2020 huomioitiin maailman väestörakenne, pysyvän aikuis-ADHD:n yleisyys oli 2,58 % ja oireisen aikuis-ADHD:n 6,76 %, mikä tarkoittaa arviolta 139,84 miljoonaa ja 366,33 miljoonaa oireista aikuista maailmanlaajuisesti vuonna 2020.

Oletko koskaan epäillyt, että sinulla voisi olla jossain määrin ADHD? Näin voimme auttaa. Tämä verkkotesti arvioi, onko sinulla ADHD:lle tyypillisiä piirteitä ja missä määrin, vastaamalla 28 kysymykseen kuudella eri osa-alueella ja arvioimalla oireiden kokonaisvakavuutta. Vastatessasi kysymyksiin pohdi, miten ne ovat päteneet sinuun viimeisen vuoden aikana.

Terveisiä maailmalle: ADHD ei ole tekosyy; se on selitys.

Reviewed by Jennifer Schulz, Ph.D., MSW, LSW

ADHD-testimme (julkaistu ensimmäisen kerran 11.7.2022; päivitetty 5.2.2025, tarkistanut tohtori Jennifer Schulz) on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Se EI korvaa ammattilaisen tekemää ADHD-diagnoosia, joka edellyttää pätevän mielenterveysalan ammattilaisen kattavaa arviota. Lisätietoa löydät tästä ADHD-oppaasta.

Mikä on ADHD?

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on neurologinen häiriö, joka vaikuttaa niihin aivojen osiin, jotka auttavat meitä suunnittelemaan, keskittymään ja toteuttamaan tehtäviä. ADHD-oireet vaihtelevat alatyyppien mukaan: tarkkaamaton, yliaktiivinen tai yhdistetty.

Mistä ADHD johtuu?

ADHD:n syitä ja riskitekijöitä ei tunneta tarkasti, mutta nykyinen tutkimus osoittaa, että genetiikalla on tärkeä rooli. Geenien lisäksi tutkijat selvittävät myös muita mahdollisia syitä ja riskitekijöitä, kuten:

Aivovamma
Altistuminen ympäristöriskeille (esim. lyijylle) raskauden aikana tai varhaislapsuudessa
Alkoholin ja tupakan käyttö raskauden aikana
Ennenaikainen synnytys
Pieni syntymäpaino

Toisaalta monet ADHD:n mahdollisista syistä esitetyt myytit on osoitettu vääriksi. Näitä ovat esimerkiksi runsas sokerin syöminen, liiallinen television katselu sekä köyhyys tai perheen sisäinen ristiriita. Tällaiset tekijät voivat pahentaa ADHD-oireita, mutta ne eivät aiheuta niitä.

Mitkä ovat ADHD:n kolme alatyyppiä?

Pääasiassa hyperaktiivis-impulsiivinen ADHD

Ihmiset, joilla on pääasiassa hyperaktiivis-impulsiivinen ADHD, toimivat kuin “olisi moottori takana” ja hallitsevat impulssejaan heikosti: he liikkuvat, kiemurtelevat ja puhuvat jopa kaikkein sopimattomimmilla hetkillä. He ovat impulsiivisia, kärsimättömiä ja keskeyttävät muita. Hyperaktiivis-impulsiivista ADHD-tyyppiä sairastavat lapset voivat häiritä luokkatilannetta. He voivat tehdä oppimisesta vaikeampaa sekä itselleen että muille oppilaille.

Pääasiassa tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD (aiemmin “ADD”)

Ihmisillä, joilla on tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD:n alatyyppi, on vaikeuksia keskittyä, saada tehtäviä valmiiksi ja noudattaa ohjeita. He häiriintyvät ja unohtavat helposti. He saattavat olla haaveilijoita, jotka hukkaavat toistuvasti läksyjä, puhelimia ja jopa kesken olevia keskusteluja. Sinulla voi ajoittain olla hankaluuksia myös impulssikontrollin tai hyperaktiivisuuden kanssa, mutta nämä eivät ole tarkkaamattomuuspainotteisen ADHD:n pääpiirteitä. Asiantuntijat uskovat, että monilla lapsilla, joilla on tämä ADHD:n alatyyppi, jää diagnoosi saamatta, koska he eivät yleensä häiritse oppimisympäristöä. Tätä kutsuttiin aiemmin nimellä “ADD” (attention deficit disorder) verrattuna “ADHD”:hen.

Yhdistelmätyypin ADHD

Jos sinulla on yhdistelmätyyppi, oireesi eivät rajoitu pelkästään tarkkaamattomuuteen tai hyperaktiivis-impulsiiviseen käyttäytymiseen. Sen sijaan sinulla ilmenee molempien ryhmien oireita. Ilman ADHD:takin useimmat ihmiset kokevat jonkinasteista tarkkaamattomuutta tai impulsiivisuutta, mutta ADHD:ta sairastavilla oireet ovat selvästi voimakkaampia. Käyttäytyminen toistuu useammin ja häiritsee toimintakykyä kotona, koulussa, työssä ja sosiaalisissa tilanteissa. Oireet voivat muuttua ajan myötä, joten myös sinulla todettu ADHD-tyyppi voi muuttua. ADHD voi olla elinikäinen haaste, mutta lääkitys ja muut hoidot voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua.

ADHD neljällä ulottuvuudella

Tarkkaamattomuus

Keskittymisvaikeus eli tarkkaamattomuus on yksi ADHD:n tunnusomaisista oireista. Henkilöillä, joilla tämä oire korostuu, on usein vaikeuksia ylläpitää tarkkaavaisuutta yksityiskohtiin, mikä johtaa tylsistymiseen ja toistuvaan haaveiluun. Mielenkiintoista on, että pienessä vuoden 2020 tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, joilla on ADHD, voivat kokea myös hyperfokusta: he uppoutuvat johonkin tekemiseen niin voimakkaasti, että menettävät ajantajun ja tietoisuuden ympäristöstään, mikä voi aiheuttaa väärinymmärryksiä ihmissuhteissa.

Jos pisteesi tarkkaamattomuus-ulottuvuudessa on yli 60, keskittymisen kehittämisen tulisi olla etusijalla. Harkitse työ- tai opiskeluympäristön rakentamista mahdollisimman häiriöttömäksi. Esimerkiksi taustamelua vaimentavat kuulokkeet, selkeästi jäsennelty aikataulu ja säännölliset tauot voivat olla erityisen hyödyllisiä. Myös tietoisuustaitoja, kuten meditaatiota, harjoittamalla voit lisätä läsnäolon tunnetta ja parantaa tarkkaavaisuuden kestoa ajan myötä. Tarvittaessa voi olla hyödyllistä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa vaihtoehdoista, kuten kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta (CBT) tai lääkityksestä.

Hyperaktiivisuus

Hyperaktiivisuudelle on ominaista lähes jatkuva tarve liikkua, jopa tilanteissa, joissa se ei ole asianmukaista. Tämä voi näkyä esimerkiksi jatkuvana nykimisenä, naputteluna tai puhumisena. Aikuisilla hyperaktiivisuus ilmenee usein voimakkaana levottomuutena, kuten liiallisena puhumisena tai vaikeutena osallistua rauhallisesti vapaa-ajan toimintoihin. Jos tätä energiaa ei ohjata rakentavasti, se voi johtaa turhautumiseen ja ahdistukseen.

Jos pisteesi hyperaktiivisuus-ulottuvuudessa on yli 80, on tärkeää löytää rakentavia kanavia ylimääräiselle energialle. Säännöllinen liikunta, kuten kuntoilu tai urheilu, voi helpottaa levottomuutta. Rentoutumistekniikat, kuten syvähengitys tai progressiivinen lihasrelaksaatio, voivat myös auttaa rauhoittamaan sekä mieltä että kehoa. Henkilökohtaisten rajojen asettaminen sosiaalisissa tilanteissa voi ehkäistä sitä, ettet kuormita muita liiallisella puhumisella tai liikehdinnällä.

Impulsiivisuus

Impulsiivisuus tarkoittaa taipumusta toimia ajattelematta asioita loppuun asti. Tätä oiretta kokevat saattavat usein keskeyttää keskusteluja tai puhua päälle, tokaista kommentteja sopimattomissa tilanteissa tai väärään aikaan. Impulssikontrolli on yksi haastavimmista ADHD:n osa-alueista, koska se vaatii oman impulsiivisen käyttäytymisen tunnistamista ja hallintaa, mikä voi olla vaikeaa.

Jos pistemääräsi impulsiivisuus-ulottuvuudessa on yli 50, on ratkaisevan tärkeää kehittää keinoja hallita impulsiivista käyttäytymistä. Harjoittele pysähtymistä, syvään hengittämistä tai kymmeneen laskemista ennen kuin vastaat keskusteluissa tai teet päätöksiä. Itsekontrollia voi vahvistaa myös asettamalla selkeitä tavoitteita ja palkitsemalla itseäsi impulsiivisten tekojen hallitsemisesta. Jos impulsiivisuus aiheuttaa merkittäviä häiriöitä arjessa, ammattilaisen, erityisesti ADHD:hen erikoistuneen terapeutin, tuki voi olla erittäin hyödyllistä.

Tunne-elämän säätelyn haasteet

Tunne-elämän säätelyn vaikeudet, jotka ovat ADHD:n harvemmin esiin nostettu oire, tarkoittavat haasteita tunteiden hallinnassa ja kohtuullistamisessa. Tätä oiretta kokevilla voi olla vaikeuksia käsitellä surua, menetystä ja muita kielteisiä tapahtumia, mikä voi tehdä ystävyyssuhteiden ja ihmissuhteiden ylläpitämisestä haastavaa. Lisäksi tunne-elämän säätelyn ongelmat voivat johtaa muihin mielenterveyden haasteisiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen.

Jos pistemääräsi tunne-elämän säätelyn haasteet -ulottuvuudessa on yli 70, tunteiden hallinnan opettelu on erityisen tärkeää. Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät voivat auttaa tunnistamaan ja kyseenalaistamaan kielteisiä ajatusmalleja. Mindfulness-harjoitukset, kuten syvähengitys tai ohjattu meditaatio, voivat myös auttaa rauhoittamaan voimakkaita tunteita. Ystävistä, perheestä tai terapeutista koostuvan tukiverkoston rakentaminen voi tarjota vakautta vaikeiden tilanteiden läpi kulkemiseen. Jos koet samalla myös ahdistusta tai masennusta, ammattilaisen avun hakeminen on erittäin suositeltavaa.